Juuh. Kohta ollaan jo kotosalla, eli turha tässä kummempia höristä. Pikasesti jotain kuitenkin. En muista koska ja mitä viimeksi kirjotin....'
Las vegas = pop
Grand Canyon =jättepop
San Francisco = ihanaa
San diego = Ok
Los Angeles = no jaa
Tijuana=pöh
Los angelesissa kävi vielä ihanasti, jätin visa electronin automaattiin (se antoi eka rahat, ja viiveen jälkeen kortin, suomessahan tuo on toisinpäin). Kun about 5 min myöhemmin huomasin että kortti puuttuu, niin oli jo myöhäistä. Kipaisin automaatille, siitä pankkiin jonka seinällä se automaatti oli sisälle. Olivat leikanneet jo kahtia. Politiikka oli kuulema tämä. Näin. Eipähän sentään tarvinnu alkaa soitella että tiliä kiinni tms.
plääh. Ei jaksa nyt ihmeempiä kirjoittaa. Kyselkää kun palaan kotio, eli 25.5 klo 17.30 jälkeen. Huomena lentäen new yorkkiin. Sieltä seuraavana iltana suomeen.
Kiitos. Loppu
Tuesday, May 22, 2007
Friday, May 11, 2007
Paska päivä
Eipä mennyt tämä perjantai ihan putkeen. Aamu sentään oli hyvä, sai nukutuksi ihan ok, kaupungilla tovereiden kannsa ruokailemassa ja sitten kohti lentokenttää. Siitä eteenpäin olikin sitten aika tuubaa. Lentomme olisi ollut nashville->charlotte->vegas. Sattuipa sitten myrsky siihen sopivasti, ja lentokentta ei voi salamoidessa tankata ja lastata. Eli lento myöhästyi, ja jatkolentokin oli sitten mahdotonta tavoittaa. Pitkien jototusten ja säätämisen ja arvailun jälkeen jäimme tänne nashvilleen yöksi. Lentofirman kautta hotellille,alennusta kuulema saimme mutta kuitenkin 27 dollaria yö. Kyyti tänne oli ilmainen, mutta aamula pitää olla lentokentällä 4.45, ja sen kyydin joudumme itse maksamaan. Ehkä 10 dollaria, mutta kuitenkin. Vegasissa pitäisi sitten olla 10.36 paikallista aikaa. Yksi ilta siis menetettiin, ja huonolla säkällä joudutaan maksamaan sekin hostelliyö vegasissa joka nyt jäi käyttämättä. Matkalaukku on nyt jossain matkalla kohti vegasia, kaipa sen sieltä huomena sitten löytää. Puhtaat vaatteet kaikki siellä, samoin silmälasit ja piilari roippeet.
Sitten tässä hotellilla selvisi että buukkasin lennon san diegosta new yorkkiin kahdesti, tuli virheilmoitus joka käski yrittämään uudestaan, tein näin ja sitten minulla olikin kaksi lippua. Soittelin STA:han, 25 minuutin puhelun, jonka aikana niiden tunnusbiisit ym tuli aika tutuksi. 25 dollaria maksoi sen toisen lennon peruminen, plus sitten puhelukustannukset jotka prepaid puhelimella olivat melkoiset. Perseestä.
Mutta jospa nyt sitten huomena menisi hommat paremmin putkeen, ja päästäisi sinne vegasiin. Toivossa on mukava elää.
Nyt unta pannuun, huomena aikainen herätys.
Sitten tässä hotellilla selvisi että buukkasin lennon san diegosta new yorkkiin kahdesti, tuli virheilmoitus joka käski yrittämään uudestaan, tein näin ja sitten minulla olikin kaksi lippua. Soittelin STA:han, 25 minuutin puhelun, jonka aikana niiden tunnusbiisit ym tuli aika tutuksi. 25 dollaria maksoi sen toisen lennon peruminen, plus sitten puhelukustannukset jotka prepaid puhelimella olivat melkoiset. Perseestä.
Mutta jospa nyt sitten huomena menisi hommat paremmin putkeen, ja päästäisi sinne vegasiin. Toivossa on mukava elää.
Nyt unta pannuun, huomena aikainen herätys.
Thursday, May 10, 2007
Pitkästä aikaa
Jees. Pitkästä aikaa taas tekstiä ja tarinaa.
Sitten viimeisen tarinoinnin on tapahtunut seuraavaa:
Cullowhee jäi taakse. Vaikka kaupunkia/paikkaa ei välttämättä sinällään tule ikävä, ihmisiä tulee kyllä. Jäähyväisten sanominen oli suoraan sanoen perseestä, koska koskaan ei voi olla varma näkeekö heitä uudestaan. Vannotaan että yhteyttä pidetään, tullaan käymään ym, todellakin toivon että näin myös käy. Oli siis todella vaikea ja surullinen päivä tuo perjantai, kun Western ja kaverit jäivät taakse.
Siitä sitten Knoxvilleen, Turkan ja tovereiden tykö. Siellä ei sinällään kummempia, lööbailua ja muutama illanvietto. Pakettia laitettiin taas tulemaan kohti Suomea, niitä on nyt siis kaksi tuloillaan. Knoxvillestä nappasimme sitten greyhoundin kohti Nashvilleä, josta tätä kirjoittelen. Bussi lähti vain tunnin myöhässä, ja oli kokemuksena muutenkin vähän hämärä. Suomen julkista liikennettä tuli jotenkin ikävä, vaikka ei tuo nyt siis lähelläkään niin paha kokemus mitä kertomuksien perusteella odotti. Mutta kaikkine Check-in:eineen ym. oli kyllä vähän kankeaa touhua.
No, nyt siis Nashvillessä. Hurjat kaksi yötä olisi täällä tarkoitus viettää, joista toinen on jo takana. Hostelli on erittäin hyvä, viihtyisä ja siisti. Huonekaveriksi saimme vain vesselin, joka kuorsaa aivan uskomattoman lujaa. Käytiin eilen tuossa kaupungilla iltaa istumassa, jengi lauleli siinä country karaokea ynnämuuta. Sitten joskus 3 aikaa hostelille, ja unta sain varmaan joskus lähempänä kello 5, sen verran äänekkäästi kaveri hirsiä veteli. En ole ikinä kuullut vastaava, enkä ite saa yrittämälläkään yhtä kovaa ääntä aikaiseksi. Toivokaamme että tänä yönä olisi vähän hiljaisempaa, muuten voipi joutua heittämään kengällä tai kranaatilla miestä.
Tänään vielä varmaankin kaupungille, osalle porukasta joutuu tänään heittämään hyvästit, joitain näkee vielä vegasissa. Nämä kaikki siis University of Tenneseestä, eli ei meikäläisen possea sinällään. Oikein mukavia sankareita kyllä, velikultia jopa. Ikävä tulee näitäkin, vaikka vain muutaman päivä olen heidän kanssaan viettänyt.
Huomena sitten lento kello 18 jotain kohti synnin kehtoa, elikkäs Las Vegasia. Ensin lento charlotteen, josta jatko sitten itse kohteseen. Snadi kiekka tulee siis heitettyä. Perillä ollaan joskus klo 23 paikallista aikaa. Neljä yötä sitten tuolla, Grand Canoyon pitäis myös käydä tuoltakäsin tarkastamassa. Sinne ajaa noin 5 tuntia, eli siihen tuhraantuu yksi kokonainen päivä melko kivasti.
Tuossa äsken yriteltiin kotomaahan lentoja buukkailla, mutta ei vielä lyöty suunnitelmia lukkoon. Halpoja lentoja sai metsästää aikalailla, ja näillänäkymin lennetään ensin San Diegosta New yorkkiin 23.5, josta sitten seuraavana päivänä Suomeen. Laitettiin kyllä myös s-postia kilroylle, josko he löytäisivät vielä jotain mukavampaa ja sujuvampaa. Jos lento on 23 eikä 25 päivä niinkuin alkuperäinen suunnitelma oli, voipi olla että lennämme San Franciscosta suoraan San Diegoon, tuo lento olisi noin 70 dollaria. LA:han voisi sitten vaikkapa heittää päiväkeikan vuokra-autolla tms. Mutta katsellaan nyt vielä, huomena sitten pitäisi selvitä lopullisesti.
Turkalla on ollut vähän jotain mahasairautta, maanantaista lähtien. Tänään ollut jo parempi, ruoka pysynyt kokonaisuudessaan sisällä ym. Eli jos saataisiin mies kuntoon Vegasia varten, niin se olisi ihan mukavaa. Ei tarvisi siellä sitten oksennella ympäri casinoita.
Juupajaa, eikai tässä nyt kummempia.
Sitten viimeisen tarinoinnin on tapahtunut seuraavaa:
Cullowhee jäi taakse. Vaikka kaupunkia/paikkaa ei välttämättä sinällään tule ikävä, ihmisiä tulee kyllä. Jäähyväisten sanominen oli suoraan sanoen perseestä, koska koskaan ei voi olla varma näkeekö heitä uudestaan. Vannotaan että yhteyttä pidetään, tullaan käymään ym, todellakin toivon että näin myös käy. Oli siis todella vaikea ja surullinen päivä tuo perjantai, kun Western ja kaverit jäivät taakse.
Siitä sitten Knoxvilleen, Turkan ja tovereiden tykö. Siellä ei sinällään kummempia, lööbailua ja muutama illanvietto. Pakettia laitettiin taas tulemaan kohti Suomea, niitä on nyt siis kaksi tuloillaan. Knoxvillestä nappasimme sitten greyhoundin kohti Nashvilleä, josta tätä kirjoittelen. Bussi lähti vain tunnin myöhässä, ja oli kokemuksena muutenkin vähän hämärä. Suomen julkista liikennettä tuli jotenkin ikävä, vaikka ei tuo nyt siis lähelläkään niin paha kokemus mitä kertomuksien perusteella odotti. Mutta kaikkine Check-in:eineen ym. oli kyllä vähän kankeaa touhua.
No, nyt siis Nashvillessä. Hurjat kaksi yötä olisi täällä tarkoitus viettää, joista toinen on jo takana. Hostelli on erittäin hyvä, viihtyisä ja siisti. Huonekaveriksi saimme vain vesselin, joka kuorsaa aivan uskomattoman lujaa. Käytiin eilen tuossa kaupungilla iltaa istumassa, jengi lauleli siinä country karaokea ynnämuuta. Sitten joskus 3 aikaa hostelille, ja unta sain varmaan joskus lähempänä kello 5, sen verran äänekkäästi kaveri hirsiä veteli. En ole ikinä kuullut vastaava, enkä ite saa yrittämälläkään yhtä kovaa ääntä aikaiseksi. Toivokaamme että tänä yönä olisi vähän hiljaisempaa, muuten voipi joutua heittämään kengällä tai kranaatilla miestä.
Tänään vielä varmaankin kaupungille, osalle porukasta joutuu tänään heittämään hyvästit, joitain näkee vielä vegasissa. Nämä kaikki siis University of Tenneseestä, eli ei meikäläisen possea sinällään. Oikein mukavia sankareita kyllä, velikultia jopa. Ikävä tulee näitäkin, vaikka vain muutaman päivä olen heidän kanssaan viettänyt.
Huomena sitten lento kello 18 jotain kohti synnin kehtoa, elikkäs Las Vegasia. Ensin lento charlotteen, josta jatko sitten itse kohteseen. Snadi kiekka tulee siis heitettyä. Perillä ollaan joskus klo 23 paikallista aikaa. Neljä yötä sitten tuolla, Grand Canoyon pitäis myös käydä tuoltakäsin tarkastamassa. Sinne ajaa noin 5 tuntia, eli siihen tuhraantuu yksi kokonainen päivä melko kivasti.
Tuossa äsken yriteltiin kotomaahan lentoja buukkailla, mutta ei vielä lyöty suunnitelmia lukkoon. Halpoja lentoja sai metsästää aikalailla, ja näillänäkymin lennetään ensin San Diegosta New yorkkiin 23.5, josta sitten seuraavana päivänä Suomeen. Laitettiin kyllä myös s-postia kilroylle, josko he löytäisivät vielä jotain mukavampaa ja sujuvampaa. Jos lento on 23 eikä 25 päivä niinkuin alkuperäinen suunnitelma oli, voipi olla että lennämme San Franciscosta suoraan San Diegoon, tuo lento olisi noin 70 dollaria. LA:han voisi sitten vaikkapa heittää päiväkeikan vuokra-autolla tms. Mutta katsellaan nyt vielä, huomena sitten pitäisi selvitä lopullisesti.
Turkalla on ollut vähän jotain mahasairautta, maanantaista lähtien. Tänään ollut jo parempi, ruoka pysynyt kokonaisuudessaan sisällä ym. Eli jos saataisiin mies kuntoon Vegasia varten, niin se olisi ihan mukavaa. Ei tarvisi siellä sitten oksennella ympäri casinoita.
Juupajaa, eikai tässä nyt kummempia.
Thursday, April 26, 2007
Monday, April 23, 2007
mäyh
Niin.
Sitten viimekerran on tapahtunut about seuraavanlaista:
Isoimmat kouluhommelit on nyt tehty. Enään on oikestaan finalssit, elikkäs viimoset tentit tehtävä, sitten olisivat akateemiset pyristelyt tältä keväältä pyristelty. Taitaa olla 3 koetta edessä, joista yksi on mallia sellainen että se tehdään kotona, yksi on noin 5 kappaleen alueelta (eli ei paha) ja yksi sitten jossa kysellään koko kurssin asiat läpi. Eiköhän nuo tuosta hoidu.
Tämä viikonloppu meni sitten Atlantassa. Iso kaupunki, isot ruuhkat. Kun perille päästiin, otettiin siinä sen suurempia stressaamatta ilta. Tutustuttiin muutamaan brasialialaiseen kaveriin, joiden kanssa tuli sitten aikaa vieteltyä. Lauantaina kuuden hengen seurueemme siirtyi kaupungin läpi kävellen Martin Luther Kingin haudalle ja muistomerkille. Siellä kateltiin yks dokkari, käveltiin ympäriinsä ja napsittiin kuvia jne. Siintä sitten keskustaan, cnn:n pytingille ja stadikoille yms. Illalla taas Hostellin (erinomainen paikka, mukavat immeiset ja hyvät tilat yms)parvekkeella istuskelua ja siintä sitten viihteelle. Sunnuntaina tarkastettiin the sundial, joka jossain 77 kerroksen tienoilla oleva ravintola, joka pyörii ympyrää. Sieltä näki kivasti kaupunkia. Tämän jälkeen tsekkailtiin isohko puisto toisella puolella kaupunkia, ja sitten kotia ajeltiin. Kelit oli mahtavat, jossain 28 asteen tienoilla varmaan mentiin. Hyvä keikka.
Uutta viikkoa pukkaa taasen. Viimeinen viikko, kun kurssit vielä pyörii, ens viikolla on sitten viimeisten tenttien aika. Turkan kanssa saatin vähän jo kuvoita selviteltyä. Amerikan valloitus alkaa siten, että minä siirryn Knoxvilleen, josta bussi vie meidät Nashvilleen. Tuolla kun on pari päviää vietelty, niin lentää kone vie meidät pahuuden pesään, eli Las Vegasiin. Siellä neljä yötä, ja lento kohti San Fransiscoa. Kun hipit alkavat käydä hermoille, otetaan suunnaksi Los Angeles. Tämä väli luultavimmin bussilla, myös auton vuokraaminen olisi vaihtoehto. Los Angelesista sitten San Diegoon, ja tuolta kenties Chigagoon. Loppuosa vielä vähän auki, ja toistaiseksi on liput sun muut varailtu tuonne Vegasiin asti. Eiköhän tästä vielä hyvä saada, toivotaan että rahat riittää.
Suomeen sitten joskus väillä 26-28 päivä varmaankin. Pistäkää korvan taakse, ja laittakaa saunat tulille. Tästä saadaan hyvä aasinsilta siihen, mitä Suomesta ikävöin ja kaipaan:
Itsestäänselvyydet:
- Iskä, äippä ja sisko (perhe siis hienosti sanoen)
- Toverit ja sukulaiset sun muut
- Ruisleipä (tää pitää aina näissä listoissa sanoa)
- Sauna (arviolta 114 päivää nyt ilman saunaa)
Muut sekalaiset:
- Julkinen liikenne
- Akateeminen vapaus (täällä niin hirveesti noita tunteja saa skippailla)
Varmaan tuosta listasta nyt jotain jäi sanomatta, enpä nyt vaan heti keksi enempää. Eipä juuri koti-ikävää ole ollut, sen verran hyvin olen täällä viihtynyt. Vähän kuin lomalla olisi ollut. Mutta onhan se silti mukava tulla kotio.
Mutta nyt liikkeelle, kirjoittelen lissää kun asiaa taas on.
Sitten viimekerran on tapahtunut about seuraavanlaista:
Isoimmat kouluhommelit on nyt tehty. Enään on oikestaan finalssit, elikkäs viimoset tentit tehtävä, sitten olisivat akateemiset pyristelyt tältä keväältä pyristelty. Taitaa olla 3 koetta edessä, joista yksi on mallia sellainen että se tehdään kotona, yksi on noin 5 kappaleen alueelta (eli ei paha) ja yksi sitten jossa kysellään koko kurssin asiat läpi. Eiköhän nuo tuosta hoidu.
Tämä viikonloppu meni sitten Atlantassa. Iso kaupunki, isot ruuhkat. Kun perille päästiin, otettiin siinä sen suurempia stressaamatta ilta. Tutustuttiin muutamaan brasialialaiseen kaveriin, joiden kanssa tuli sitten aikaa vieteltyä. Lauantaina kuuden hengen seurueemme siirtyi kaupungin läpi kävellen Martin Luther Kingin haudalle ja muistomerkille. Siellä kateltiin yks dokkari, käveltiin ympäriinsä ja napsittiin kuvia jne. Siintä sitten keskustaan, cnn:n pytingille ja stadikoille yms. Illalla taas Hostellin (erinomainen paikka, mukavat immeiset ja hyvät tilat yms)parvekkeella istuskelua ja siintä sitten viihteelle. Sunnuntaina tarkastettiin the sundial, joka jossain 77 kerroksen tienoilla oleva ravintola, joka pyörii ympyrää. Sieltä näki kivasti kaupunkia. Tämän jälkeen tsekkailtiin isohko puisto toisella puolella kaupunkia, ja sitten kotia ajeltiin. Kelit oli mahtavat, jossain 28 asteen tienoilla varmaan mentiin. Hyvä keikka.
Uutta viikkoa pukkaa taasen. Viimeinen viikko, kun kurssit vielä pyörii, ens viikolla on sitten viimeisten tenttien aika. Turkan kanssa saatin vähän jo kuvoita selviteltyä. Amerikan valloitus alkaa siten, että minä siirryn Knoxvilleen, josta bussi vie meidät Nashvilleen. Tuolla kun on pari päviää vietelty, niin lentää kone vie meidät pahuuden pesään, eli Las Vegasiin. Siellä neljä yötä, ja lento kohti San Fransiscoa. Kun hipit alkavat käydä hermoille, otetaan suunnaksi Los Angeles. Tämä väli luultavimmin bussilla, myös auton vuokraaminen olisi vaihtoehto. Los Angelesista sitten San Diegoon, ja tuolta kenties Chigagoon. Loppuosa vielä vähän auki, ja toistaiseksi on liput sun muut varailtu tuonne Vegasiin asti. Eiköhän tästä vielä hyvä saada, toivotaan että rahat riittää.
Suomeen sitten joskus väillä 26-28 päivä varmaankin. Pistäkää korvan taakse, ja laittakaa saunat tulille. Tästä saadaan hyvä aasinsilta siihen, mitä Suomesta ikävöin ja kaipaan:
Itsestäänselvyydet:
- Iskä, äippä ja sisko (perhe siis hienosti sanoen)
- Toverit ja sukulaiset sun muut
- Ruisleipä (tää pitää aina näissä listoissa sanoa)
- Sauna (arviolta 114 päivää nyt ilman saunaa)
Muut sekalaiset:
- Julkinen liikenne
- Akateeminen vapaus (täällä niin hirveesti noita tunteja saa skippailla)
Varmaan tuosta listasta nyt jotain jäi sanomatta, enpä nyt vaan heti keksi enempää. Eipä juuri koti-ikävää ole ollut, sen verran hyvin olen täällä viihtynyt. Vähän kuin lomalla olisi ollut. Mutta onhan se silti mukava tulla kotio.
Mutta nyt liikkeelle, kirjoittelen lissää kun asiaa taas on.
Monday, April 16, 2007
New york, charlotte ym.
Jeps. Uutta materiaalia. Suositellaan nautittavaksi punaviinin ja domino-keksien kera. (tästä saattaa tulla pitkä)
New York City. Keskiviikkoaamusta maanantai iltapäivään, eli semmonen pyöreät 5 päivää. Lennot sun muut sujuivat aika kivasti, tosin onnea oli mukana varsinkin maantaina kun pääsin aikaisemmalla lennolla kuin aikaisemmin oli tarkoitus, muuten olisin 99 % varmuudella missannut jatkolennon. Mutta kivasti siis meni, eipä ollut turhan pitkät nuo lennotkaan.
Keskiviikkona kun kone laskeutui Newarkin kentälle, nappasin siintä junan kohta Manhattania ja Penn. Staionia. Siellä heti metro kohti Times squarea, olikin vain yksi pysäkin väli. Kun pääsin metrosta maanpinnalle, tuli sellaiset hyvät värinät. Keskelle Times Squarea, korkeita rakennuksia ja paljon populaa. Sellainen positiivinen ensivaikutelma. Vettä tosin satoi kuin esterin hanurista, ja särmänä kaverina minulla ei tietenkään ollut mitään osoitetta minne mennä. Takaraivossa oli fiilis että hostelli oli 43:lla kadulla, joten siinä aikani pyörin ja ihmisiltä kyselin. Kun eti tuota löytynyt, eikä myöskään sopivaa nettiyhteyttä mistään, niin piti sitten kavereille soitella että katsoivat netistä osotetta. Sitten osotteen kera vielä vähän harhailua, ja avot. 48:lla kadullahan tuo oli, josta sitten tosin ohjasivat takaisin 43:lle kadulle toiseen kohteeseensa. Siellä vetelin hyvät tirsat(yöllä piti herätä joskus kolmen aikaan yöllä) ja odottelin että Turkka & co saapuivat mestoille. Olin melko kivasti uitettu kun sinne lopulta pääsin.
Seuraavat päiviät sitten oltiin turisteja. Keskiviikko taisi mennä ihan Times Squaren ympäristössä, kuvia räpsien ja yleensä ihmetellen. Torstaina opeteltiin sitten Metrokartan tulkintaa, ja pienten säätöjen kautta päädyttiin Wall-streetille. Lisää kuvia, ihmettelyä, vähän vielä lisää kuvia ja sitten kohti manhattanin eteläkärkeä, josta lautat vapaudenpatsaalle lähtevät. Lauttaa olisi joutunut odottelemaan noin kaksi tuntia, joten vähän selviteltiin ja päätettiin tulla seuraavana päivänä uudestaan. Oltaiskohan myö tuosta menty sitten Chinatowniin, ja yleensä vaan pyöritty ympäriinsä ihmetellen. Brooklyn bridge käveltiin myös läpi, taas kerran hyvät näkymät ja meiningit.
World Trade Centerin rauniot, eli Ground zero tarjosikin vähän erilaiset värinät. Eihän sitä sinällään oikein tajua mitä siellä tapahtui, vaikka kuinka tuijottaa sitä kuoppaa ja muistomerkkejä ym. Siinä vieressä oli sellainen pienehkö kirkko, mihin oli kerätty kaikenlaista tavaraa ja kuvia ym. tapahtuneesta. Siellä viimeistään palautui mieleen ne kuvat ja uutislähetykset mitä aiheesta näki. Vähän sellainen kumma fiilis siitä jäi, vaikka sinällään nyt ei mitään hurjia tunneskaalan värähtelyjä tapahtunut. Vaikea selittää.
Perjaitaiaamuna paineltiin napakasti takasin lautoille, herätys taisi olla noin kuudelta aamulla. Tällä varmistettiin että saatiin lippujen lisäksi passit, joilla pääsii patsaaseen tai ainakin sen jalustaan sisälle. Niitä on rajoitetut määrät nääs, vaan parhaimmille ja kauneimmille annetaan sellaiset. Lauttalla sitten liberty Islandille, paljon kuvia patsaasta ja manhattanin silhuetista(onkohan tuo nyt oikea sana, mutta siis manhattanista yleensä). Patsaan jalustan sisällä oli näyttelyä sen historiasta yms. Näköalatasanteelta vähän lisää kuvia, oli oikein mukavat näkymät. Itse patsaaseenhan ei ole päässyt sisälle enään pitkään aikaan, joskus aikoinaan pääsi sinne soihdulle asti maisemia pällistelemään. Mutta ei enää.
Patsaalta botskilla Ellis islandille. Siellä oli sellainen imigranttimuseo, tuon saaren kautta aikoinaan tuli jengiä jenkkilään. Parhaimmillaan 11,000 ihmistä päivässä, eli aika haipakkaa. 42 %:lla Jenkeistä on ainakin yksi sukulainen tai isovanhempa joka on tuon saaren läpi tullut, aika hurjaa kun rupeaa fundeeraamaan.
Rockefeller centteri tarkastettiin myös, käytiin katolla kattelemassa miltä New York näyttää illalla. Näytti hienolta. Kerros taisi olla joku 67 tms, ja näkymät melkoiset. Katolle pääsi noin 15 minuutissa. Empire State building sen sijaan vaati vähän enemmän jonottamista. Olimme paikalla noin 9-10 välillä aamulla, ja katolle pääseminen kesti noin 2,5 tuntia, eli hiukan sai jonottaa. Ensin jonotettiin liput, sitten hissi, sitten toinen hissi. Sitten jonotettiin että päästiin alas(ei kestäny kovinkaan kauan onneksi). Mutta olihan se taas sen arvoista, näkymä sieltä ylhäältä oli ihan mukava.
Central park tuli myös tarkastettua, ja käveltyä läpi. Mukava puisto, mukavia ihmisiä (Laitapuolen kulkija harrasti itsensätyydytystä vessassa). Kokoahan tuolla on, meni hetki kun sen läpi käveltiin. Kovasti siellä on oravia, ja pieniä baseball kenttiä. Hatunnosto hänelle, kenen idea tuo aikoinaan on ollut. On se vaan aika melkonen juttu bygata tuollainen puisto keskelle yhtä maailman suurimmista kaupungeista. Varmasti aika monelle New Yorkkilaiselle Central Park on se kaupungin tärkein paikka.
YK:n päämaja tuli myös tarkistettua, pihalla oli palanen sibelius-monumenttia, suomen lahja vuodelta 1984 tms. Kaverit kommentoivat että tuohan pala metalliromua, taidetta se on prkl! Sitten NBC:n studio kierros vielä viimeisena aamuna, pari uutisstudiota, Saturday night liven studio jne. Ei Conan O'brienin studiota, pettymys!
Koko tuon ajan oli aivan helevetin kylmä. Luntakin ripotteli pikkaisen pariin otteeseen. Ja napakka tuuli teki esmes. Empire staten näköalatasanteen aika vilakaksi paikaksi. Mutta hyvä keikka oli.
Tänä viikonloppuna pyörähdettiin sitten Charlotessa vuokra-auton avulla. Majaa pidettiin motellissa, joka oli ehkä vähän hämärällä seudulla. Mutta halpa, ja asuttiin vielä executive suitessa, eli sviitti oli alla. Tytöt nukkuivat isossa sängyssä, minä sohvalla ja brassivahvistus veteli unta vuodesohvalla. Keskusta oli hieno, patsaita, suihkulähteitä ym. viehettävää. Imax teatterissa kävimme, joka tosiaan kokemuksena kepittää trio 3:sen aika kevyesti. Samassa pytingissä oli myös akvaario, eli Juulia ei ole ainut joka on kaloja ym katellut. Mukavampaahan se muutenkin noin, ei tarvi veteen mennä, kalat kuitenkin pissaa ja kakkaa sinne. Ei hyvä. Sisäinen lapsi pääsi myös irti kun kokeili kaikkia erilaisia tiede härveleitä. Valokuvia tarttui tältäkin keikalta paljon. Laitetaan nettiin joskus, kun kuun asento maahan nähden on sopiva ja tähdet hyvillä linjoilla.
Ens viikonloppuna sitten vielä Atlanta, sitä ennen pitäisi vielä vähän rutistaa koulumielessä. Kohtahan se sitten jo loppuu, tässä vielä Turkan kanssa suunnitellaan että minne suunnataan kun koulu lopahtaa.
Muuten, varmaan aika paljon kirjoitusvirheitä tekstistäni löytyypi. Pahoittelen, mutta ei sitä omaa tekstiä kukaan jaksa lukea. Tulee vaan paha mieli kun ei osaa kirjoittaa.
Yhdestä kokeesta tuli A+, eli taas ylpeyttä vanhemmille. Tosin Charlotte ja Vinnie saivat myös A+:at, joten aika löysää on arvostelu, tai sitten ollaan vaan kaikki ihan elukoita. Jeps, toivottavasti täältä saadut arvosanat menevät suoraan suomessa vitosina ja nelosina, nousee keskiarvo hiukan.
Virginiassa oli tänää tapahtunut aika hurja juttu, parhaillaan näyttää että 32 olisi kuollut. Kovasti tuosta tietysti täällä puhuttu, aika käsittämätön juttu. Jos jotain hyvää pitää tuosta hakea, niin jospa ne nyt täällä tajuaisivat vähän korjailla näitä aseenkantolakeja. Omasta mielestäni ihan jokaisessa perheessä ei asetta tarvita, eikä ihan jokaiselle tarvisi pyssyä antaa.
Mutta juu, pitkähän tästä tuli. Olkaa hyvä/anteeksi.
New York City. Keskiviikkoaamusta maanantai iltapäivään, eli semmonen pyöreät 5 päivää. Lennot sun muut sujuivat aika kivasti, tosin onnea oli mukana varsinkin maantaina kun pääsin aikaisemmalla lennolla kuin aikaisemmin oli tarkoitus, muuten olisin 99 % varmuudella missannut jatkolennon. Mutta kivasti siis meni, eipä ollut turhan pitkät nuo lennotkaan.
Keskiviikkona kun kone laskeutui Newarkin kentälle, nappasin siintä junan kohta Manhattania ja Penn. Staionia. Siellä heti metro kohti Times squarea, olikin vain yksi pysäkin väli. Kun pääsin metrosta maanpinnalle, tuli sellaiset hyvät värinät. Keskelle Times Squarea, korkeita rakennuksia ja paljon populaa. Sellainen positiivinen ensivaikutelma. Vettä tosin satoi kuin esterin hanurista, ja särmänä kaverina minulla ei tietenkään ollut mitään osoitetta minne mennä. Takaraivossa oli fiilis että hostelli oli 43:lla kadulla, joten siinä aikani pyörin ja ihmisiltä kyselin. Kun eti tuota löytynyt, eikä myöskään sopivaa nettiyhteyttä mistään, niin piti sitten kavereille soitella että katsoivat netistä osotetta. Sitten osotteen kera vielä vähän harhailua, ja avot. 48:lla kadullahan tuo oli, josta sitten tosin ohjasivat takaisin 43:lle kadulle toiseen kohteeseensa. Siellä vetelin hyvät tirsat(yöllä piti herätä joskus kolmen aikaan yöllä) ja odottelin että Turkka & co saapuivat mestoille. Olin melko kivasti uitettu kun sinne lopulta pääsin.
Seuraavat päiviät sitten oltiin turisteja. Keskiviikko taisi mennä ihan Times Squaren ympäristössä, kuvia räpsien ja yleensä ihmetellen. Torstaina opeteltiin sitten Metrokartan tulkintaa, ja pienten säätöjen kautta päädyttiin Wall-streetille. Lisää kuvia, ihmettelyä, vähän vielä lisää kuvia ja sitten kohti manhattanin eteläkärkeä, josta lautat vapaudenpatsaalle lähtevät. Lauttaa olisi joutunut odottelemaan noin kaksi tuntia, joten vähän selviteltiin ja päätettiin tulla seuraavana päivänä uudestaan. Oltaiskohan myö tuosta menty sitten Chinatowniin, ja yleensä vaan pyöritty ympäriinsä ihmetellen. Brooklyn bridge käveltiin myös läpi, taas kerran hyvät näkymät ja meiningit.
World Trade Centerin rauniot, eli Ground zero tarjosikin vähän erilaiset värinät. Eihän sitä sinällään oikein tajua mitä siellä tapahtui, vaikka kuinka tuijottaa sitä kuoppaa ja muistomerkkejä ym. Siinä vieressä oli sellainen pienehkö kirkko, mihin oli kerätty kaikenlaista tavaraa ja kuvia ym. tapahtuneesta. Siellä viimeistään palautui mieleen ne kuvat ja uutislähetykset mitä aiheesta näki. Vähän sellainen kumma fiilis siitä jäi, vaikka sinällään nyt ei mitään hurjia tunneskaalan värähtelyjä tapahtunut. Vaikea selittää.
Perjaitaiaamuna paineltiin napakasti takasin lautoille, herätys taisi olla noin kuudelta aamulla. Tällä varmistettiin että saatiin lippujen lisäksi passit, joilla pääsii patsaaseen tai ainakin sen jalustaan sisälle. Niitä on rajoitetut määrät nääs, vaan parhaimmille ja kauneimmille annetaan sellaiset. Lauttalla sitten liberty Islandille, paljon kuvia patsaasta ja manhattanin silhuetista(onkohan tuo nyt oikea sana, mutta siis manhattanista yleensä). Patsaan jalustan sisällä oli näyttelyä sen historiasta yms. Näköalatasanteelta vähän lisää kuvia, oli oikein mukavat näkymät. Itse patsaaseenhan ei ole päässyt sisälle enään pitkään aikaan, joskus aikoinaan pääsi sinne soihdulle asti maisemia pällistelemään. Mutta ei enää.
Patsaalta botskilla Ellis islandille. Siellä oli sellainen imigranttimuseo, tuon saaren kautta aikoinaan tuli jengiä jenkkilään. Parhaimmillaan 11,000 ihmistä päivässä, eli aika haipakkaa. 42 %:lla Jenkeistä on ainakin yksi sukulainen tai isovanhempa joka on tuon saaren läpi tullut, aika hurjaa kun rupeaa fundeeraamaan.
Rockefeller centteri tarkastettiin myös, käytiin katolla kattelemassa miltä New York näyttää illalla. Näytti hienolta. Kerros taisi olla joku 67 tms, ja näkymät melkoiset. Katolle pääsi noin 15 minuutissa. Empire State building sen sijaan vaati vähän enemmän jonottamista. Olimme paikalla noin 9-10 välillä aamulla, ja katolle pääseminen kesti noin 2,5 tuntia, eli hiukan sai jonottaa. Ensin jonotettiin liput, sitten hissi, sitten toinen hissi. Sitten jonotettiin että päästiin alas(ei kestäny kovinkaan kauan onneksi). Mutta olihan se taas sen arvoista, näkymä sieltä ylhäältä oli ihan mukava.
Central park tuli myös tarkastettua, ja käveltyä läpi. Mukava puisto, mukavia ihmisiä (Laitapuolen kulkija harrasti itsensätyydytystä vessassa). Kokoahan tuolla on, meni hetki kun sen läpi käveltiin. Kovasti siellä on oravia, ja pieniä baseball kenttiä. Hatunnosto hänelle, kenen idea tuo aikoinaan on ollut. On se vaan aika melkonen juttu bygata tuollainen puisto keskelle yhtä maailman suurimmista kaupungeista. Varmasti aika monelle New Yorkkilaiselle Central Park on se kaupungin tärkein paikka.
YK:n päämaja tuli myös tarkistettua, pihalla oli palanen sibelius-monumenttia, suomen lahja vuodelta 1984 tms. Kaverit kommentoivat että tuohan pala metalliromua, taidetta se on prkl! Sitten NBC:n studio kierros vielä viimeisena aamuna, pari uutisstudiota, Saturday night liven studio jne. Ei Conan O'brienin studiota, pettymys!
Koko tuon ajan oli aivan helevetin kylmä. Luntakin ripotteli pikkaisen pariin otteeseen. Ja napakka tuuli teki esmes. Empire staten näköalatasanteen aika vilakaksi paikaksi. Mutta hyvä keikka oli.
Tänä viikonloppuna pyörähdettiin sitten Charlotessa vuokra-auton avulla. Majaa pidettiin motellissa, joka oli ehkä vähän hämärällä seudulla. Mutta halpa, ja asuttiin vielä executive suitessa, eli sviitti oli alla. Tytöt nukkuivat isossa sängyssä, minä sohvalla ja brassivahvistus veteli unta vuodesohvalla. Keskusta oli hieno, patsaita, suihkulähteitä ym. viehettävää. Imax teatterissa kävimme, joka tosiaan kokemuksena kepittää trio 3:sen aika kevyesti. Samassa pytingissä oli myös akvaario, eli Juulia ei ole ainut joka on kaloja ym katellut. Mukavampaahan se muutenkin noin, ei tarvi veteen mennä, kalat kuitenkin pissaa ja kakkaa sinne. Ei hyvä. Sisäinen lapsi pääsi myös irti kun kokeili kaikkia erilaisia tiede härveleitä. Valokuvia tarttui tältäkin keikalta paljon. Laitetaan nettiin joskus, kun kuun asento maahan nähden on sopiva ja tähdet hyvillä linjoilla.
Ens viikonloppuna sitten vielä Atlanta, sitä ennen pitäisi vielä vähän rutistaa koulumielessä. Kohtahan se sitten jo loppuu, tässä vielä Turkan kanssa suunnitellaan että minne suunnataan kun koulu lopahtaa.
Muuten, varmaan aika paljon kirjoitusvirheitä tekstistäni löytyypi. Pahoittelen, mutta ei sitä omaa tekstiä kukaan jaksa lukea. Tulee vaan paha mieli kun ei osaa kirjoittaa.
Yhdestä kokeesta tuli A+, eli taas ylpeyttä vanhemmille. Tosin Charlotte ja Vinnie saivat myös A+:at, joten aika löysää on arvostelu, tai sitten ollaan vaan kaikki ihan elukoita. Jeps, toivottavasti täältä saadut arvosanat menevät suoraan suomessa vitosina ja nelosina, nousee keskiarvo hiukan.
Virginiassa oli tänää tapahtunut aika hurja juttu, parhaillaan näyttää että 32 olisi kuollut. Kovasti tuosta tietysti täällä puhuttu, aika käsittämätön juttu. Jos jotain hyvää pitää tuosta hakea, niin jospa ne nyt täällä tajuaisivat vähän korjailla näitä aseenkantolakeja. Omasta mielestäni ihan jokaisessa perheessä ei asetta tarvita, eikä ihan jokaiselle tarvisi pyssyä antaa.
Mutta juu, pitkähän tästä tuli. Olkaa hyvä/anteeksi.
Wednesday, April 11, 2007
Jaahas.
Jes. Takasin kampuksella taas.
New york tuli käytyä, oikein viehättävä pikku kaupunki.
Laittelen myöhemmin lissää, nyt pukkaa kiirusta ja laiskuutta.
New york tuli käytyä, oikein viehättävä pikku kaupunki.
Laittelen myöhemmin lissää, nyt pukkaa kiirusta ja laiskuutta.
Subscribe to:
Posts (Atom)